Lakisääteinen työterveyshuolto on jo itsessään kattava kokonaisuus työkyvyn ja työterveyden tueksi. Sen tehtävänä on ehkäistä työstä aiheutuvia terveysriskejä, tukea työntekijöiden työkykyä ja edistää turvallista ja terveellistä työympäristöä.
Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen työterveyshuolto kaikille työntekijöilleen työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta.
Lakisääteinen työterveyshuolto ei siis tarkoita suppeaa työterveyshuoltoa. Sen painopiste on sairaanhoidon sijaan työkyvyn ylläpitämisessä, työstä aiheutuvien terveysriskien ehkäisemisessä ja työkyvyn haasteisiin tarttumisessa mahdollisimman varhain.
Lakisääteinen työterveyshuolto perustuu työpaikan ja henkilöstön tarpeisiin. Työterveyden ammattilaiset tutustuvat työpaikan olosuhteisiin ja tekevät yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön kanssa työkyvyn ja terveyden edistämiseksi
Työpaikkaselvitys ja työpaikan terveysriskien arviointi. Työterveys selvittää työn, työympäristön ja työyhteisön vaikutuksia terveyteen ja työkykyyn.
Toimintasuunnitelma. Työterveyshuolto ja työnantaja laativat yhdessä kirjallisen toimintasuunnitelman, joka ohjaa työterveyshuollon käytännön toteutusta. Siihen kirjataan työpaikan tarpeiden pohjalta työterveyshuollon tavoitteet, toimenpiteet ja yhteistyön käytännöt. Toimintasuunnitelma tarkistetaan säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa.
Terveystarkastukset. Terveystarkastuksia tehdään silloin, kun työ tai työolosuhteet niitä edellyttävät tai työpaikan tarpeiden perusteella.
Työkyvyn arviointi ja tuki. Työterveys auttaa tunnistamaan työkyvyn haasteita mahdollisimman varhain ja löytämään keinoja työssä jatkamisen tueksi.
Työterveysneuvottelut. Työntekijä, työnantaja ja työterveys voivat yhdessä etsiä ratkaisuja tilanteeseen, jossa työntekijän työkyky on heikentynyt.
Ohjaus ja neuvonta. Työntekijät ja työnantaja saavat tietoa ja tukea esimerkiksi työn kuormitukseen, ergonomiaan, työkykyyn ja työolosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.
Kuntoutukseen ohjaaminen. Työterveys voi tarvittaessa auttaa selvittämään kuntoutuksen tarvetta ja ohjata työntekijän sopivien palveluiden piiriin.
Työterveyshuollon sisältö suunnitellaan työpaikan tarpeiden perusteella, joten käytännön toimenpiteet voivat vaihdella yrityksittäin.
Lakisääteisen työterveyshuollon palvelut eivät rajoitu työpaikkaselvityksiin ja terveystarkastuksiin. Työterveyteen kannattaa olla yhteydessä myös silloin, kun työntekijän työkyvystä tai työn vaikutuksesta terveyteen herää huoli.
Työterveys voi arvioida työn kuormitusta ja sen yhteyttä oireisiin sekä antaa ohjausta ja neuvontaa työkyvyn tueksi.
Työterveys voi arvioida työkykyä ja selvittää yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa keinoja, joilla työssä jatkamista voidaan tukea.
Työn ja terveyden välisen yhteyden selvittäminen kuuluu työterveyshuollon tehtäviin.
Sairauden yleinen hoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, mutta työterveys voi arvioida sairauden vaikutusta työkykyyn ja auttaa löytämään ratkaisuja työn tekemisen tueksi.
Flunssan tutkiminen ja hoitaminen ovat sairaanhoitoa eivätkä kuulu pelkkään lakisääteiseen työterveyshuoltoon.
Rajanveto lakisääteisten ja ei-lakisääteisten työterveyspalvelujen välillä on kuitenkin vaikeaa, ja eri ammateissa työympäristö ja terveysriskit eroavat toisistaan. Perussairauksien seuranta, kuten astma, diabetes ja verenpaine hoidetaan yleensä työterveyshuollon ulkopuolella. Esimerkiksi yötyötä tekevän työntekijän tilannetta voi olla syytä seurata lakisääteisen työterveyspalvelujen puitteissa. Koska lakisääteisen työterveyshuollon ja sairaanhoidon välissä on ns. harmaa alue, ei kaiken kattavaa nyrkkisääntöä niiden rajaamiseksi voi antaa.
Työterveyshuollon tavoitteena on tunnistaa työkykyyn vaikuttavat tekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työntekijän ei tarvitse odottaa siihen asti, että työkyky on merkittävästi heikentynyt.
Työterveys tekee työkyvyn tukemisessa yhteistyötä työntekijän ja työnantajan kanssa. Tilanteesta riippuen ratkaisuja voivat olla esimerkiksi työn muokkaaminen, työjärjestelyt, työterveyden ohjaus ja neuvonta, työterveysneuvottelu tai kuntoutukseen ohjaaminen.
Työkyvyn tukeminen on siis keskeinen osa lakisääteistä työterveyshuoltoa – ei erillinen lisäpalvelu.
Lakisääteisen työterveyshuollon painopiste on työkyvyssä ja ennaltaehkäisyssä, eikä siihen lähtökohtaisesti kuulu sairauksien hoito. Esimerkiksi tavallisen flunssan tai vatsataudin tutkiminen ja hoitaminen ovat sairaanhoitoa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö työterveys olisi mukana silloin, kun sairaus vaikuttaa työkykyyn. Työterveys voi arvioida työkykyä, selvittää työn ja terveyden välistä yhteyttä sekä auttaa löytämään keinoja työssä jatkamisen tueksi.
Lakisääteinen työterveyshuolto voi siis olla kattava kokonaisuus myös ilman sairaanhoitoa – palveluiden tarkoitus on vain erilainen.
Työnantaja voi halutessaan järjestää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työntekijöilleen sairaanhoitoa ja muita työterveyspalveluita. Kun sairaanhoito kuuluu työterveyssopimukseen, työntekijä voi käyttää työterveyttä sopimuksen mukaisesti myös sairastuessaan. Palveluiden tarkka sisältö riippuu aina työnantajan valitsemasta työterveyssopimuksesta.
TT Botnian työterveyspalveluissa lakisääteinen työterveyshuolto muodostaa perustan, jonka rinnalle voidaan valita yrityksen tarpeisiin sopivia palveluita.
Hyvä työterveysyhteistyö syntyy yhdessä. Työnantajana muistathan:
Työterveyssopimuksen sisältö kannattaa käydä läpi säännöllisesti – ja varmistaa, että myös henkilöstö tietää, mitä palveluita he voivat käyttää. Kun yrityksen toiminta, henkilöstö tai tarpeet muuttuvat, myös työterveyspalveluita voidaan päivittää vastaamaan uutta tilannetta.
Jätä meille avoin tarjouspyyntö – vastaamme sinulle räätälöidyn tarjouksen kanssa n. 2 arkipäivän kuluessa. Otamme sinuun tarvittaessa yhteyttä lisätietojen pyytämiseksi, ja ehdotamme tarvittaessa Teille sopivat lisäpalvelut kokonaisuuteen.
Siirry OmaTTBotnia-sovellukseen ja asioi työterveydessä vaivattomasti missä ikinä oletkin.