Näin rakennat psykologisesti turvallisen työyhteisön

Näin rakennat psykologisesti turvallisen työyhteisön

Psykologista turvallisuutta työyhteisössä ei luoda projektilla, vaan sen eteen tulee tehdä työtä joka päivä. Pienillä arjen teoilla voit esihenkilönä rakentaa ilmapiirin, jossa ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, pyytää apua ja tehdä parhaansa. Eikä sinun tarvitse tehdä sitä yksin. TT Botnian työterveyspsykologit ovat sekä sinun että työyhteisösi tukena. 

 

Tässä oppaassa TT Botnian vastaava työterveyspsykologi Anu Storm jakaa havaintojaan ja konkreettisia vinkkejä esihenkilöille. 

Miksi psykologinen turvallisuus on tärkeää työpaikoilla?

 

Mielenterveyshaasteet ovat nykyään yksi yleisimmistä sairauspoissaolon syistä. KELAn mukaan yli 100 000 suomalaista sai vuonna 2024 sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Monet kuormituksen varhaiset merkit kehittyvät vähitellen ja tulevat esiin vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on jo ehtinyt mutkistua. 


Usein juuri ne vaikeimmat asiat jäävät sanomatta. Terveemmän työpaikan rakentaminen alkaa turvallisuuden tunteesta: kun ihmiset uskaltavat kertoa hankalista asioista, ne voidaan huomata ja ratkaista ajoissa. 

 

Itsetuntemus – turvallisen johtamisen perusta 

 

Esihenkilö luo tiiminsä toiminnan peruslähtökohdat, ja siksi itsetuntemus on Anun mukaan yksi johtamisen tärkeimmistä tekijöistä. 

– Ei ole vaarallista olla esimerkiksi ristiriitoja välttelevä tai kokea vaikeat keskustelut hankalina. Ongelmallista siitä tulee vasta silloin, jos ei ymmärrä, miten omat toimintatavat vaikuttavat esihenkilötyöhön. 


Kun tunnistat omat reagointitapasi ja toimintamallisi, pystyt toimimaan myös tilanteissa, jotka tuntuvat vaikeilta.
 

Psykologisesti turvallisen työyhteisön kulmakivet 

 

Kun tunnet olosi turvalliseksi omassa roolissasi, sinun on helpompi rakentaa turvallisuutta ympärillesi. Seuraavat kulmakivet voivat tukea sinua arjessa: 

 

  1. Näytä inhimillisyyttä. Oman haavoittuvuuden näyttäminen vahvistaa luottamusta ja turvallisuutta. 
  2. Ole selkeä. Epäselvät roolit ja odotukset lisäävät huolta ja kuormitusta. Selkeys tuo turvaa. 
  3. Ole oikeudenmukainen ja johdonmukainen. Epäjohdonmukaisuus aiheuttaa stressiä ja väärinkäsityksiä. Oikeudenmukaisuus luo luottamusta. 
  4. Auta ihmisiä onnistumaan. Ihmiset voivat parhaiten, kun heidän vahvuutensa tulevat esiin. Esihenkilön tehtävä on tunnistaa ne. 
  5. Ole läsnä. Läsnäolo tarkoittaa aitoa kuuntelemista. Kiinnitä huomiota muutoksiin käyttäytymisessä, energiassa tai keskittymisessä.
  6. Kannusta vastavuoroiseen auttamiseen. Avun pyytämisen ja tarjoamisen tulisi olla yhtä luontevaa. 
  1.  

Psykologisesti turvallisen työyhteisön kulmakivet 

 

Kun tunnet olosi turvalliseksi omassa roolissasi, sinun on helpompi rakentaa turvallisuutta ympärillesi. Seuraavat kulmakivet voivat tukea sinua arjessa: 

  1. Näytä inhimillisyyttä. Oman haavoittuvuuden näyttäminen vahvistaa luottamusta ja turvallisuutta. 
  2. Ole selkeä. Epäselvät roolit ja odotukset lisäävät huolta ja kuormitusta. Selkeys tuo turvaa. 
  3. Ole oikeudenmukainen ja johdonmukainen. Epäjohdonmukaisuus aiheuttaa stressiä ja väärinkäsityksiä. Oikeudenmukaisuus luo luottamusta. 
  4. Auta ihmisiä onnistumaan. Ihmiset voivat parhaiten, kun heidän vahvuutensa tulevat esiin. Esihenkilön tehtävä on tunnistaa ne. 
  5. Ole läsnä. Läsnäolo tarkoittaa aitoa kuuntelemista. Kiinnitä huomiota muutoksiin käyttäytymisessä, energiassa tai keskittymisessä.
  6. Kannusta vastavuoroiseen auttamiseen. Avun pyytämisen ja tarjoamisen tulisi olla yhtä luontevaa. 
  1.  

Ei ole vaarallista olla esimerkiksi ristiriitoja välttelevä tai kokea vaikeat keskustelut hankalina. Ongelmallista siitä tulee vasta silloin, jos ei ymmärrä, miten omat toimintatavat vaikuttavat esihenkilötyöhön. 

Ei ole vaarallista olla esimerkiksi ristiriitoja välttelevä tai kokea vaikeat keskustelut hankalina. Ongelmallista siitä tulee vasta silloin, jos ei ymmärrä, miten omat toimintatavat vaikuttavat esihenkilötyöhön. 

Mistä huomaat, että joku ei voi hyvin? 

 

Esihenkilön ei tarvitse diagnosoida ketään, mutta hänen olisi hyvä tunnistaa merkkejä hyvinvoinnin alentumisesta. Usein kyse on muutoksesta työntekijän tavanomaisessa käyttäytymisessä.

 

Merkkejä voivat olla:

  • keskittymisvaikeudet tai muistikatkokset 
  • tavallisuudesta poikkeavat virheet 
  • epätyypillinen hiljaisuus tai vetäytyminen 
  • laskenut työteho 
  • yhteistyöongelmat tai herkemmin syntyvät ristiriidat 

 

Tärkeintä on huomata, että jokin on muuttunut työntekijän käytöksessä, ja uskaltaa ottaa asia puheeksi. 

 

Näin otat vaikean asian puheeksi 

 

Moni esihenkilö siirtää vaikeita keskusteluja eteenpäin, vaikka varhain käyty keskustelu on lähes aina vaikuttavin. 

 

– On täysin inhimillistä, että tällaiset keskustelut tuntuvat vaikeilta. Esihenkilön tehtävä on silti tarttua niihin – myötätuntoisesti, mutta esihenkilön roolista käsin, ei kaverina. 

 

Yksinkertainen malli: 

 

  1. Kuvaa, mitä olet huomannut. ”Olen huomannut, että olet ollut viime aikoina tavallista vetäytyneempi.” 
  2. Lähesty myötätuntoisesti. ”Otan tämän puheeksi, koska olen huolissani sinusta.” 
  3. Kysy avoimia kysymyksiä. ”Onko jotain, mitä minun olisi hyvä tietää?” ”Mitä tarvitset minulta?” 
  4. Muistuta tuesta. Kerro, että työnantaja haluaa tukea, ja muistuta työterveyden palveluista.

Mistä huomaat, että joku ei voi hyvin? 

 

Esihenkilön ei tarvitse diagnosoida ketään, mutta hänen olisi hyvä tunnistaa merkkejä hyvinvoinnin alentumisesta. Usein kyse on muutoksesta työntekijän tavanomaisessa käyttäytymisessä.

 

Merkkejä voivat olla:

  • keskittymisvaikeudet tai muistikatkokset 
  • tavallisuudesta poikkeavat virheet 
  • epätyypillinen hiljaisuus tai vetäytyminen 
  • laskenut työteho 
  • yhteistyöongelmat tai herkemmin syntyvät ristiriidat 

 

Tärkeintä on huomata, että jokin on muuttunut työntekijän käytöksessä, ja uskaltaa ottaa asia puheeksi. 

Näin otat vaikean asian puheeksi 

 

Moni esihenkilö siirtää vaikeita keskusteluja eteenpäin, vaikka varhain käyty keskustelu on lähes aina vaikuttavin. 

 

– On täysin inhimillistä, että tällaiset keskustelut tuntuvat vaikeilta. Esihenkilön tehtävä on silti tarttua niihin – myötätuntoisesti, mutta esihenkilön roolista käsin, ei kaverina. 

 

Yksinkertainen malli: 

  1. Kuvaa, mitä olet huomannut. ”Olen huomannut, että olet ollut viime aikoina tavallista vetäytyneempi.” 
  2. Lähesty myötätuntoisesti. ”Otan tämän puheeksi, koska olen huolissani sinusta.” 
  3. Kysy avoimia kysymyksiä. ”Onko jotain, mitä minun olisi hyvä tietää?” ”Mitä tarvitset minulta?” 
  4. Muistuta tuesta. Kerro, että työnantaja haluaa tukea, ja muistuta työterveyden palveluista.
Kaksi-ihmistä-keskustelemassa-työterveyspalveluista

On täysin inhimillistä, että tällaiset keskustelut tuntuvat vaikeilta. Esihenkilön tehtävä on silti tarttua niihin – myötätuntoisesti, mutta esihenkilön roolista käsin, ei kaverina. 

On täysin inhimillistä, että tällaiset keskustelut tuntuvat vaikeilta. Esihenkilön tehtävä on silti tarttua niihin – myötätuntoisesti, mutta esihenkilön roolista käsin, ei kaverina. 

Milloin kannattaa olla yhteydessä työterveyspsykologiin?

 

– Olen joskus sanonut, että esihenkilötyö ei ole rakettitiedettä – se on paljon vaikeampaa, sanoo Anu pilkettä silmäkulmassaan. 
Siksi hän painottaa lempeyttä itseä kohtaan: rooli on vaativa, mutta siinä ei tarvitse pärjätä yksin. 

 

Ota yhteyttä työterveyspsykologiin, kun: 

  • olet huolissasi työntekijästä 
  • työyhteisössä näkyy toistuvia ristiriitoja 
  • tarvitset tukea vaikeaan keskusteluun 
  • haluat toimia ennaltaehkäisevästi 

 

Työterveyspsykologi voi auttaa ymmärtämään käyttäytymisen ja ryhmädynamiikan taustatekijöitä ja antaa konkreettisia etenemistapoja. 

 

– Haluamme TT Botnialla tukea sinua sekä vaikeissa hetkissä että ennaltaehkäisevässä työssä. Yhdessä voimme rakentaa turvallisemman ja terveemmän työpaikan. 

  1.  

Haluatko tietää, millainen työterveyshuolto sopii juuri teidän yrityksellenne?

 

Tutustu TT Botnian työterveyspsykologipalveluihin ja ota yhteyttä – meillä yhteistyö alkaa kuuntelemalla!