Lomien jälkeen työpaikoilla suunnataan katse helposti seuraaviin tavoitteisiin ja tuleviin töihin. Samalla kannattaa pysähtyä tarkastelemaan, millaiseen työarkeen työntekijät palaavat. Jääkö työpäiviin riittävästi väljyyttä, ovatko odotukset selkeitä ja huomataanko kuormituksen merkit ajoissa?
TT Botnian vastaavan työterveyspsykologin Anu Stormin mukaan on normaalia, että paluu vapaammasta rytmistä aikatauluihin ja vastuisiin vaatii hetken totuttelua. Olennaisempaa on kuitenkin se, millaiseksi arki tämän jälkeen muodostuu.
– Voimme tuntea samaan aikaan innostusta työstä ja harmitusta siitä, että loma loppuu. Työarjen käynnistyessä voi palauttaa mieleen, mistä omassa työssä saa onnistumisen kokemuksia ja mikä siinä motivoi.
Kiire kuuluu ajoittain lähes jokaiseen työhön. Jos kiireestä tulee jatkuvaa eikä sen vastapainoksi ole rauhallisempia hetkiä tai jaksoja, työ alkaa helposti kuormittaa.
Storm puhuu työarjen huokoisuudesta. Se tarkoittaa sitä, että kiireisempien hetkien vastapainoksi työssä on myös väljyyttä: mahdollisuuksia keskittyä rauhassa, vaihtaa ajatuksia muiden kanssa ja palautua työpäivän aikana.
– Jos haluamme työntekijöiden olevan tehokkaita, kekseliäitä ja motivoituneita, työpäiviin tarvitaan huokoisuutta. Jos koko ajan vain vaaditaan lisää, päädytään lopulta tilanteeseen, jossa työntekijät eivät enää pysty työskentelemään hyvin.
Huokoisuus ei siis ole tehokkuuden vastakohta. Jatkuva kiire voi alkaa näkyä keskittymiskyvyssä ja muistissa sekä työn laadussa, luovuudessa ja motivaatiossa. Työpäivän ei myöskään pitäisi viedä kaikkia voimavaroja.
– Emme voi käyttää voimavaratankkiamme työpäivän aikana kokonaan tyhjäksi. Siellä pitäisi olla jotain jäljellä myös työpäivän jälkeen.
Työarjen ei silti tarvitse olla stressitöntä. Sopiva stressi voi auttaa keskittymään ja suoriutumaan, ja se voi kertoa siitä, että työntekijä tekee itselleen merkityksellisiä asioita. Olennaista on, että kuormituksesta ehtii myös palautua.
– Kun koemme stressiä, meneillään on usein jotain meille tärkeää. Stressi ei siis itsessään ole huono asia. Huolestuttavaksi tilanne muuttuu silloin, jos vaatimukset ylittävät voimavarat toistuvasti eikä palautumista tapahdu, Storm sanoo.
Työn kuormittavuuteen ei vaikuta ainoastaan tehtävien määrä. Myös epäselvät odotukset ja jatkuva riittämättömyyden tunne voivat kuluttaa voimavaroja.
Stormin mukaan työntekijän pitäisi tietää, mitä häneltä odotetaan, mikä työssä on olennaista ja milloin työ on tehty riittävän hyvin. Siksi tarvitaan palautetta.
– Ihmiset toivovat esihenkilöiltään enemmän palautetta. Jos työntekijä ei tiedä tekevänsä hyvää työtä, hän voi alkaa tehdä enemmän ja enemmän ja ylittää omat voimavaransa. Joskus tarvitaan yksinkertaisesti viestiä siitä, että tämä riittää ja olet tehnyt hyvää työtä.
Erityisesti tunnollinen ja itseltään paljon vaativa työntekijä voi muuten nostaa rimaa jatkuvasti korkeammalle. Jos työpaikalla aletaan jo alkusyksystä puhua siitä, että “kunhan jaksaisi seuraavaan lomaan”, ajatusta ei kannata aina ohittaa pelkkänä heittona. Se voi olla yksi merkki siitä, että työstä on tullut jatkuvaa puurtamista.
Kuormitus ei näy ensimmäisenä sairauspoissaoloina. Stormin mukaan muutoksia voi huomata jo paljon aikaisemmin työn sujumisessa ja työyhteisön ilmapiirissä.
Kasvavasta kuormituksesta voivat kertoa esimerkiksi:
– Me olemme osa toistemme ilmapiiriä. Tunteet tarttuvat työyhteisössä – niin positiiviset kuin negatiivisetkin.
Siksi esihenkilön kannattaa olla kiinnostunut muutoksista työn sujumisessa ja työyhteisön ilmapiirissä jo ennen kuin kuormitus alkaa näkyä poissaoloina.
Kuormituksen kanssa ei tarvitse odottaa siihen asti, että työntekijän voimat ovat loppuneet. Muutokset palautumisessa, motivaatiossa tai työssä koetussa ilossa voivat olla jo syy pysähtyä tilanteen äärelle.
– Työterveyden tehtävä on olla mukana mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja yhdessä tutkia, mitä tilanteessa voisi tehdä, jotta kuormitus ei etenisi uupumukseksi. Niin esihenkilöt kuin työntekijät voivat olla matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan työterveyshoitajaansa, Storm kannustaa.
Työterveys tukee myös työnantajaa työkyvyn ja työyhteisön kuormitustekijöiden tunnistamisessa. Kestävään työarkeen voidaan vaikuttaa jo ennen kuin jaksamisen ongelmat näkyvät. Pienilläkin muutoksilla työarjessa voidaan tukea sitä, että voimavaroja riittää myös lomien välissä.
Tutustu myös artikkeleihimme Näin rakennat psykologisesti turvallisen työyhteisön ja Entä jos et yrittäisikään jaksaa enemmän?
Lue lisää palveluistamme täältä!
Siirry OmaTTBotnia-sovellukseen ja asioi työterveydessä vaivattomasti missä ikinä oletkin.